 |
 |
Lue dementiasta
|
 |
Yleistä dementiasta
Ikä on dementian tärkein riskitekijä. Vähintään keskivaikeasti ja vaikeasti dementoituneita on Suomessa arviolta 80 000. Ennusteiden mukaan dementiapotilaiden määrä tulee lisääntymään väestön ikääntymisen myötä ainakin vuoteen 2030 saakka. Silloin heitä on arvioitu olevan 128 000 ellei erityisesti Alzheimerin taudin estävää tai pysäyttävää hoitoa ole käytettävissä. Alzheimerin taudin hoitoon on tällä hetkellä käytettävissä taudin etenemistä hidastavia ja toimintakykyä parantavia lääkkeitä.
Keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyys Suomessa- 65 vuotiailla 0,3 %
- 65-74 vuotiailla 4 %
- 75-84 vuotiailla 11 %
- yli 85 -vuotiailla 35 %
Yleisyys on samaa luokkaa muissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa. Pienempiä luvut ovat Japanissa, Kiinassa ja Nigeriassa.
Suomessa dementiapotilaita hoidetaan useammin laitoksissa kuin muissa EU-maissa. Dementiapotilaiden hoitamisesta aiheutuu välittömiä kustannuksia yli 1,7 mrd euroa. Kustannuksista 70 % muodostuu laitoshoidosta. Tuoreimmat tutkimustulokset osoittavat, että oikealla tuella kotihoitoa voidaan pitkittää jopa vuodella. Tämän vuoksi kotihoidon tukemista on kehitettävä edelleen. Yli 168 milj. euroa säästetään vuodessa, jos tällainen tuki kohdennetaan kaikkiin dementiapotilaisiin. Dementiapotilaiden kotihoidon riittävä tukeminen on potilaan, hänen omaisensa ja yhteiskunnan etu.
Dementoituneen ihmisen hyvän hoidon kulmakiviä ovat dementoivan sairauden selvittäminen, muiden sairauksien huolellinen hoitaminen sekä omaisten ja ammattilaisten hyvin sujuva yhteistyö.
Yksi tärkeimmistä haasteista dementoituneiden hoitotyössä on dementoituneiden oikeuksien toteutuminen. Siihen vaikuttaa mm. yhteiskunnan ja palveluita tuottavien ihmisten asennoituminen muistihäiriöistä ja dementiasta kärsiviin ihmisiin. Asennoituminen on muuttunut myönteisemmäksi ja tämä näkyy myös dementoituneen hoidon kehityksessä. Lääkkeettömien hoitomuotojen ja kotihoidon tukemiseen on yhä enemmän kiinnitetty huomiota. Myös tautien diagnostiikka on kehittynyt ja lääkehoidossa on edistytty.
Dementoituneiden hoitotyö on hyvin vaativaa, erityisvalmiuksia edellyttävää ja haasteellista työtä. Kuka tahansa ei sovi dementiatyöhön, vaan se vaatii tekijältään vankkaa tietotaitoa, perehtymistä dementiamaailmaan ja dementoituneen ihmisen erityispiirteisiin sekä soveltuvuutta työskennellä
dementoituneiden parissa. Tarvitaan dementoituneiden hoitotyön asiantuntijoita ja jatkuvaa koulutusta, jotta voidaan ylläpitää ja kehittää dementoituneen ihmisen hyvää hoitoa.
|
 |
 |
